SUSANNA (menee kättelemään Marttia ja Mariaa). No, kyllä olette osanneet sen salassa pitää. Onneksi olkoon teille molemmille. Kyllä minä nyt ymmärrän, miksi sinä, Liisa, eilen olit niin vastahakoinen, kun minä toisella tavalla ehdotin.
LIISA. Minä annoin nuorten päättää asiansa.
ANNA (tulee kättelemään). Onnea vain sitten!
JUHA (lämpimästi). Hyvästi olet valinnut, Martti! Mariasta saat oikein lempeän ja siveän vaimon itsellesi.
MARTTI. Siitä olen ihan varma.
TUOMAS (kättelee). Eläkää sovussa ja rauhassa niin kauan kuin suinkin laatuun käy! Se on minun toivotukseni!
(Regina, Katri ja Sohvi kättelevät sanaakaan sanomatta. Sohvi rupeaa itkemään.)
LIISA. No, mikä lapselle tuli?
HENNA. Ainahan ne nuoret tytöt itkevät kihlajaisissa ja häissä. Se kuuluu nuoren naisen luonnonlaatuun.
ANTTI (tulee veräjän kautta). Täällähän on melkein koko kylä koolla.