HENNA. Seiväs, seivät, mistä minä saan seipään!
(Katselee ympärilleen.)
KALLE (Martille). Sinä et uskalla oikein tarttua kiinni. Sinä kiemurtelet kuin mato ongessa.
MARTTI. Itse sinä väistät, kun tunnet olevasi heikompi!
KALLE. Sitä ei ole minulle vielä kukaan tätä ennen tohtinut sanoa. Herra jestas sentään, ihan pimenee silmissäni ja minä tahtoisin saada jotain, jolla sinua löisin!
(Martti hyökkää äkkiä hänen kimppuunsa. Molemmat kaatuvat maahan ja painivat siinä.)
HENNA (on löytänyt seipään ja ryntää heidän luokseen. Lyö Kallea, joka on päällimmäisenä). Tuossa on sinulle, sinä tappelupukari!
(Kalle hellittää hiukan, jolloin Martti pääsee hänen päälleen.)
Ja tuossa on sinullekin, sinä riivattu!
(Miehet nousevat ja tarttuvat Hennaan.)