(Ilahtuen.)
Mutta, katsohan, taas se kohtalon sormi näyttää mitä meidän tulee tehdä. Tuolla uunin kupeella on tukki ja sen päässä kirves, ihan kuin meitä ja tätä asiaa varten siihen pantuna. En ole vielä koskaan taikaa tehnyt, jossa kaikki olisi ihan tarjolla edessä, on saanut etsiä ja hakea. Tuo housut tänne, niin minä autan!
(Menevät yhdessä tukin luo, joka on uunin pielessä tuvan puolella.)
MARIA. Ihan minua peloittaa!
HENNA. Älä löpise. Pian housut tänne!
MARIA. Tässä ne ovat!
(Antaa Hennalle housut, joka panee ne tukille, tarttuu kirveeseen ja alkaa lukea hakaten samalla housuja.)
HENNA.
Iske kirves miehen mieltä, Pirstoa pahan sisua, Nöyräksi nujertamahan, Lempeänä leimumahan. Nosta haluja hänessä, Tämän meidän piian päälle, Ettei muita muistakahan Eikä toisia tavota.
(Puhuu.) Tässä on nyt silppua. Ota se ja ala jauhaa! (Antaa Marialle hakkaamaansa kangasta. Maria ottaa ja menee myllyn luo ja alkaa jauhaa.)