Kiitos. Olenpa häpeissäni, etten ole hoksannut tuoda sinulle kukkia.
Sellainen moukka minä olen.
HANNA
Kukista huolehtiminen mielestäni sopii parhaiten naisille. Ja tiedätkö, pidän juuri niin paljon sinun teeskentelemättömyydestäsi, luonnollisuudestasi.
SEVERI
Minä taas käsitän, että pidät minusta moukkamaisuudestani huolimatta. Ensi aikoina suorastaan olin ujo sinun seurassasi, joka olet matkustellut niin paljon ja tunnet kaikki hienot tavat. Mistä olisin minä niitä saanut yksinkertaisessa maalaiskodissani.
HANNA
Sieltä, maalaiskodistasi, sydänmailta olet juuri tuonut mukaasi sen luonnonraikkauden, jota miehekkäisyytesi rinnalla enimmin ihailen.
SEVERI
Kun kuulen sinun noin kauniisti puhuvan, sinun, jonka asetan korkealle yläpuolelle itseäni ja kaikkia muita, tahtoisin nöyränä langeta tuohon eteesi polvilleni.
HANNA (Lyöden asian leikiksi).