— Ja pysykää aivan levollisina. Jos kärsittekin nyt nälkää, ette silti saa uupua, muuten olette hukassa. Olen vakuutettu siitä, että muonalaivat näinä hetkinä saapuvat Petsamoon. Kun lähdin Rovaniemeltä, olivat ne poikenneet Pohjois-Norjan satamaan odottamaan myrskyn tyyntymistä. Mutta ennenkuin ruokavarat saadaan tänne läpi kinosten, tarvitaan tarmoa ja ponnistusta. Vaadin ehdotonta kuuliaisuutta ja järjestystä ja katson asiakseni ilmoittaa teille, että tottelemattomuutta ei nyt seuraa rangaistus, vaan luoti.
Jo kello kolmen aikana yöllä oli työt saatu järjestykseen. Silloin
Jäkälä soitti Kolttakoskelle. Insinööri Blom vastasi hänelle.
— Haluan puhutella insinööri Johanssonia Jäkälä kysyi.
— Hän ei ole nyt tavattavissa.
— Miksi ei?
— Mikä olisi asiana? Kuka kysyy häntä? kuului kärsimättömästi.
— Insinööri Jäkälä.
— Herra insinööri, hän on Koskilinnassa, rouvanne luona.
— Soittakaa hänelle. Kutsukaa hänet pois. Sanokaa, että minä tahdon puhua hänen kanssaan.
Tuokion kuluttua insinööri Blom soitti uudestaan.