— Minulla on hyvin tärkeätä asiaa, herra hauptmanni.
— Mitä asiaa?
— Tahtoisin puhutella Hänen Ylhäisyyttään sotamarsalkka von
Hindenburgia.
Hauptmanni ällistyi. Pitkän aikaa tuijotti hän nuorukaista ihmeissään. Sitten huudahti hän nauraen.
— Oletteko mieletön!
Kun nuorukainen ei vastannut, jatkoi hän leikillisesti.
— Luuletteko, että se on niin yksinkertaista. Vaikka teillä onkin rautaristi rinnassanne, niin ei Hänen Ylhäisyydellään ole aikaa ottaa jokaista ritaria puheilleen.
— Hän ottaa minut vastaan. Käyn pataljoonan johtajalta pyytämässä sitä varten erikoisen suosituksen, sanoi nuorukainen hätäilemättä ja varmasti.
— Ja kuinka luulette saavanne herra majurin suosituksen?
— Selittämällä hänelle asiani ja herra hauptmannin myötävaikutuksella.