— Ei, niin pitkälle en ole ajatellut, Vabi vastasi. Hän nousi odottamatta pystyyn ja meni Mukokin luokse.
Rod oli ymmällään. Hänen toverinsa äänessä, kasvojen ilmeessä ja sanoissa oli jotakin poikkeuksellista. Mitähän Vabi oikeastaan oli tarkoittanut?
Vabi palasi pian Rodin luokse, mutta John Ballista ei enää puhuttu.
Aamulla poikien lopetellessa syöntiään Mukoki alkoi sonnustautua matkaan.
— Lähtee tuonne alarotko, hän selitti Rodille. Hake, mistä pääsee aukealle. Kukaties löytä saalis ja ampu.
Sinä päivänä Rod ja Vabi työskentelivät entistäkin perusteellisemmin. He aloittivat aivan putouksen partaalta, kumpikin omalla rannallaan, ja etenivät siitä sitten verkalleen alavirtaan. Puolenpäivän aikaan he olivat tutkineet parinsadan askelen matkan, mutta ainoana tuloksena koko vaivasta oli pienen pieni kultarae, joka löytyi Rodin astiasta.
Kun iltahämärä pakotti heidät lopettamaan työn, olivat he tutkineet molemmat rannat neljännesmailin pituudelta löytämättä mitään merkkiä John Ballin aarteesta. Tuloksen kehnoudesta huolimatta he olivat paremmalla tuulella kuin edellisenä päivänä, sillä epäonnistumisellakin oli oma kannustava vaikutuksensa. He käsittivät vihdoinkin, että heillä oli edessään ankara ja kenties pitkäaikainenkin urakka ja etteivät he voineet toivoa aarteen ilmaantuvan heidän eteensä yhtenä kimpaleena.
Mukoki palasi illan suussa tuoden rasvaiset palat ampumastaan karibusta. Hän kertoi, että ensimmäinen ulospääsytie rotkosta oli suunnilleen viiden mailin päässä leiristä.
Toveruksia kadutti nyt, että porraspuu oli tullut kaadetuksi, sillä he olivat päättäneet lähteä seuraavana päivänä putouksen yläpuolelle, ja näin ollen heidän oli nyt ensi töikseen käveltävä kymmenen mailia — viisi alaspäin Mukokin löytämälle kohdalle ja siitä taas saman verran kosken niskalle. Kun he aamulla lähtivät matkaan, ottivat he mukaansa runsaasti evästä sekä erilaisia tarve-esineitä useamman päivän oleskelun varalta ja myös vankan köyden, minkä avulla he palatessaan voisivat laskeutua kalliolta leiripaikkaansa.
Mutta senkään päivän etsintä ei tuonut tuloksia. Paria kolmea pientä raetta lukuunottamatta ei ylävirran pohjahiekka tarjonnut heille mitään merkittävää. Illalla vallitsi tilapäisessä leirissä masentunut mieliala. Rodilla oli heidän epäonnistumiseensa vain yksi selitys. Jostakin kosken lähettyviltä olivat John Ball ja hänen toverinsa löytäneet rikkaan kultaesiintymän ja tyhjentäneet sen arvattavasti ennen vanhassa metsämajassa tapahtunutta murhenäytelmää.