AINI (tavoittaa pallon ja pistää sen taskuunsa). Kas niin! — Istukaa nyt vain rauhassa — — muuten ehkä särjette vielä jotakin.
SIRKKUNEN. Minä koetan istua!
AINI (siv.) Voi onnettomuutta! — Jos hän noin hiljainen saattaa olla, on hän kuitenkin alkujaan varsin kohtelias.
(Tarkastaa häntä).
SIRKKUNEN (huomaa itseään tarkastettavan, tuijottaa ilmaan. — Äänettömyys).
AINI. Katsokaapa minua silmiin ja vastatkaa vilpittömästi — miltä näytän minä teidän mielestänne?
SIRKKUNEN. Tekö?
AINI. Niin — minä.
SIRKKUNEN. No — te näytätte vallan kiltiltä ja korealta — — —
AINI. Sitä parempi! — No, nyt te sanotte vielä, miksi olette tänne tullut?