JAAKKO. Sirkkunenko!? — Hieno? — Hänellä on hattukin niin lujasti päässä, kuin nappa tuolla kellotapulimme huipussa. Ja hän on paitsi sitä niin hirveän jumalaton. Kolme pitkää päivää on hän nyt täällä vetelehtinyt — ja — — —
STOOL. Saatanko minä kieltää häntä meillä käymästä? Nuoruuteni ystävän veljen-poikaa?
JAAKKO. Nuoruuden ystävän? Sitä, jolla on senlainen veljen-poika, sitä ei saata nuoruuden-ystäväksi kutsua — — —
(Meteli ulkona).
STOOL. Mitä nyt? — Mitä hiiden mölinää se on? — Ryntääkö vihollinen vallille?
JAAKKO. Minä pistäyn katsomaan.
(Pois).
KLAARA (ulkona). Oi, te raivio! Hirviö! Oi — —!
STOOL. Rouvani?
Toinen kohtaus.