On täytynyt tuntea jo hyvin vilkkaita mielenliikutuksia ymmärtääkseen tällaista sananlaskun tapaista lausepartta.
Ja saattaakseen kuultaviin kauniin äänensä.
(Et pour montrer sa belle voix.)
Älkää unhottako että lapsen, ymmärtääkseen tämän säkeen ja koko sadun, tulee tietää, miten korpin kauniin äänen laita oikeastaan on.
Se aukaisee leveän nokkansa ja pudottaa saaliinsa.
(Il ouvre un large bec, laisse tomber sa proie.)
Tämä säe on ihmeellisen onnistunut. Pelkkä sanojen sointuisuus antaa havainnollisen kuvan. Näen suuren ruman nokan avoinna; kuulen juuston putoavan oksien lomitse. Mutta tämänkaltaiset kauneudet menevät lapsilta hukkaan.
Kettu sieppaa sen ja sanoo: hyvä herraseni,
(Le Renard s'en saisit et dit: mon bon Monsieur,)
Tässä tietysti hyvä merkitsee samaa kuin tyhmä; tietysti ei pidä hukata aikaa selittämällä sitä lapsille.
Tietäkää että jokainen imartelija
(Apprenez que tout flatteur)
Yleinen totuus, joka ei herätä mielenkiintoa.
Elää sen kustannuksella, joka sitä kuuntelee.
(Vit aux dépens de celui qui l'écoute.)