En tiedä mitä pötyä olen kirjoittanut sinulle pitkin päivää keskeytysten välissä. On tullut ilta vihdoinkin, ja olen niin väsynyt etten jaksa edes pitää päätäni pystyssä. Laulusi sanoo surullisen totuuden: "Unessa onni ainoa."
Toivotan hyvää yötä.
S. McB.
J.G.H.
Huhtikuun I p.
Rakas Judy!
Olen sijoittanut Isador Gutschneiderin. Hänen uusi äitinsä on ruotsalainen nainen, lihava ja hymyilevä, sinisilmäinen ja keltatukkainen. Hän valitsi Isadorin koko lastenkamarillisesta vauvoja, koska tämä oli kaikista tummaverisin. Hän on aina pitänyt tummaverisistä, mutta ei kunnianhimoisimmissa unelmissaankaan ole voinut toivoa itse saavansa sellaista. Poika on nyt saanut nimen Oscar Carlson, uuden enovainajansa mukaan.
Ensimäinen johtokunnan kokoukseni sattuu ensi keskiviikoksi. Tunnustan etten odota sitä kovinkaan kärsimättömästi — varsinkin kun tärkeimpänä ohjelmanumerona on minun pitämäni avajaispuhe. Soisin että puheenjohtajamme olisi täällä tukenani! Mutta yhdestä asiasta ainakin olen varma. Minä en koskaan omaksu sitä Uriah Heep'imäistä asennetta johtokunnan jäsenten suhteen, joka oli ominaista Mrs. Lippettin käytökselle. Olen pitävä "ensimäisiä keskiviikkoja" hauskoina seurustelutilaisuuksina, vastaanottopäivinäni, jolloin laitoksen ystävät kokoontuvat keskustelemaan ja virkistymään, ja olen hartaasti pyrkivä siihen ettei huvituksemme mitenkään häiritse orpoja. Sinä näet kuinka olen ottanut sydämelleni tuon pikku Jerushan onnettomat kokemukset.
Viime kirjeesi on saapunut, eikä siinä edes vihjata matkaan pohjoista kohti. Eikö nyt jo rupea olemaan aika teidän kääntää kasvonne Fifth Avenue'lle päin? Koti on aina koti. Etkö ihmettele skotlanninkieltä, joka niin vuolaana virtaa kynästäni? Tutustuttuani Sandyyn on sanavarastoni suuresti lisääntynyt.
Päivällisrumpu! Jätän sinut nyt ja omistan virkistävän puolituntisen lampaanhakkelukselle. Me elämme syödäksemme John Grier Homessa.