Minä sain melkein hysteerisen kohtauksen. Kuvittele erästä Percy de Forest Witherspoonia paimentamassa noita kahtakymmentäneljää pikku villi-ihmistä!

Mutta sinä tunnet Jimmien kun hän on saanut jotain päähänsä. Hän oli jo kutsunut Mr. Witherspoonin päivälliselle luokseni lauantai-iltana ja tilannut ostereita ja kyyhkyspaistia ja jäätelöä kylän ruokakauppiaalta parantamaan vasikkaani. Asia päättyi niin että minä annoin hyvin muodolliset päivälliset, Miss Matthews ja Betsy ja tohtori kutsuvieraina.

Olin vähällä kutsua Hon. Cy'n ja Miss Snaithin. Aina siitä saakka kuin olen tuntenut nuo molemmat minusta on tuntunut että heidän välillään pitäisi olla jonkinlainen romaani. En ole koskaan nähnyt kahta ihmistä, jotka niin täydellisen hyvin sopisivat yhteen. Cyrus on leski ja hänellä on viisi lasta. Etkö luule että asiaa voitaisiin järjestää? Jos hänellä olisi vaimo, joka kiinnittäisi hänen huomionsa, hän ehkä hiukan kääntyisi pois meistä. Vapautuisin heistä molemmista yhdellä iskulla. Se on luettava tulevien parannustemme joukkoon.

No niin, meillä oli päivälliset. Ja illan kuluessa levottomuuteni kasvoi, ei siitä, kelpaisiko Percy meille, vaan siitä, kelpaisimmeko me Percylle. Jos hakisin läpi koko maailman, en mistään löytäisi nuorta miestä, joka paremmin olisi omiaan voittamaan nuo pojat puolelleen. Kun vain näkeekin hänet, tietää jo että hän tekee kaikki hyvin, ainakin pontevasti. Hänen kirjallista ja taiteellista kehitystään minä epäilen hiukan, mutta hän ratsastaa ja ampuu ja pelaa golfia ja jalkapalloa ja purjehtii. Hän nukkuu mielellään ulkoilmassa ja hän pitää pojista. Hän on aina halunnut tulla tuntemaan orpoja, sanoo usein lukeneensa heistä kirjoissa, mutta ei ole koskaan kohdannut sellaista kasvoista kasvoihin. Percy näyttää liian hyvältä ollakseen totta.

Ennenkuin he lähtivät, Jimmie ja tohtori penkoivat jostakin lyhdyn ja iltapuvuissaan johdattivat Mr. Witherspoonin kynnetyn pellon poikki katsomaan tulevaa asuntoansa.

Ja minkälaisen sunnuntain olemme viettäneet! Minun täytyi jyrkästi kieltää heidän rakennustyönsä. Nuo miehet olisivat olleet työssä täyden päivän, vähääkään välittämättä siitä vahingosta, mikä olisi tapahtunut 104:lle pienelle moraaliselle luonteelle. Nyt he ovat vain seisoskelleet ja katselleet noita telttoja ja pidelleet vasaroitaan ja ajatelleet mihin he löisivät ensimäisen naulan huomisaamuna. Mitä enemmän tutkin miehiä, sitä enemmän totean että he eivät ole mitään muuta kuin poikia, jotka ovat kasvaneet liian suuriksi saadaksensa korvilleen.

Olen kauheasti huolestunut Mr. Witherspoonin ruokkimisesta. Hänellä näyttää olevan pelottavan terve ruokahalu, ja näyttää kuin hän ei voisi nielaista päivällistänsä muuten kuin iltapuvussa. Olen pannut Betsyn hakemaan kotoansa arkullisen iltapukuja, jotta yhteiskunnallinen arvomme pysyisi korkeana. Eräs seikka on suotuisa; hän syö päiväateriansa hotellissa, ja olen kuullut että päiväateriat siellä ovat hyvin ravitsevia.

Sano Jervisille että olen pahoillani kun hän ei ole mukana lyömässä nauloja leiriimme. Tuolla tulee Hon. Cy polkua tänne päin. Taivas pelastakoon meidät!

Aina onneton
S. McB.

JOHN GRIER HOME,
Toukokuun 8 p.