"Tietysti minä olen varma. Olihan meillä siitä puhe luennoilla kolme päivää sitten. Californiassa! Oletko sinä hullu, Patty. Minun mielestäni sinä tekisit viisaasti, jos rupeaisit lukemaan tähtitiedettä."
"Myönnän sen", sanoi Patty hiljaa. "Olin jo vähällä alkaakin, mutta kuulin, että se oli hirveän vaikeaa ja ajattelin, että viimeisenä vuonna saa ottaa jotain helpompaa. Mutta, tiedätkö, on niin kummallista tuon Lickin observatorion kanssa, sillä minä tosiaankin tiedän siitä jotain — luin siitä sanomalehtiartikkelin joku aika sitten; mutta minä en tiedä, kuinka minä sain siitä käsityksen, että se olisi Yhdysvalloissa. Siitä nyt taas näkee, ettei voi koskaan olla mistään aivan varma."
"Ei", sanoi Lucille; "kyllä se niin on."
"Onko se Dublinin yliopiston yhteydessä?" kysyi Patty.
"Varmaankin se on siellä", vastasi Lucille.
"Ja tämä tähtitieteilijä sitten", jatkoi Patty lämmeten, "on luultavasti irlantilainen."
"Luonnollisesti", sanoi Lucille. "Hän on hyvin tunnettu."
"Mitä hän on tehnyt?" kysyi Patty. "Ilmoitustaululla oli, että hän on tehnyt muutamia huomattavia keksintöjä."
"Niin", sanoi Lucille miettien, "hän on keksinyt Saturnuksen renkaat ja linnunradan."
"Saturnuksen renkaat! Niinkö, minä luulin, että ne oli keksitty jo aikoja sitten. Sitten hän on hirveän vanha mies. Minä muistelen lukeneeni niistä jo silloin, kun olin sylilapsi."