"Näin omin silmin, että panit sen siihen pari minuuttia sitten", sanoi
Harris.
He vaelsivat taas huoneen ympäri, mutta voita ei löytynyt; ja ällistyneinä tuijottivat he toisiinsa.
"En vielä ole mokomaa nähnyt", virkkoi George.
"Se on oikea ihme!" säesti Harris.
George meni nyt Harrisin selän taakse ja huomasi missä voi oli.
"Kas, tuossahan se on ollut koko ajan", murahti hän.
"Missä?" tokasi Harris ja pyörähti katsomaan.
"Seiso alallasi, kuuletko!" ärjäsi George hyökäten hänen jälessään.
Vihdoin he saivat sen irroitetuksi ja panivat sen teekannuun.
Montmorency oli tietenkin mukana koko ajan. Montmorencyn korkein pyrintö elämässä on tuppautua toisten ihmisten tielle ja saada heidät noitumaan. Jos hän voi sekaantua asiaan, missä häntä ei tarvita ja saada häiriötä aikaan, niin että raivostuneena nakkaa ensi esineen, joka käteen sattuu, hänen jälkeensä, silloin tuntee hän, ettei hänen päivänsä ole mennyt hukkaan.