NEUVOS-HERRA. Malttakaa ja kuunnelkaa edelleen.
GÖTZ. En minä tahdo enää kuunnella mitään. Astukoon joku tänne esiin ja todistakoon! Olenko minä vastaan Keisaria, vastaan itävaltalaista hallitsija-huonetta astunut yhden yhtä viha-askelta? Enkö minä ole ainiaan osottanut kaikkien toimieni kautta, että minä paremmin, kuin joku muu, tunnustan, mitä Saksanmaa on velkaa hallitsijoilleen? Ja erittäin mitä me, pieni väki, me vapaat ritarit, olemme velkaa Keisarillemme? Johan minä olisin epäpätö lurjus, jos suostuisin kirjoittamaan mokoman alle.
NEUVOS-HERRA. Vaan meillä oli kuitenkin täsmällinen käskymääräys, suostuttaa teidät hyvällä, taikka, ell'ei se käy päinsä, heittää teidät vankilan loukkoon.
GÖTZ. Loukkoon? Minutko?
NEUVOS-HERRA. Ja siellä te saatte kohtaloanne odottaa oikeudelta, jos ette tahdo sitä nyt ottaa vastaan armon kädestä.
GÖTZ. Loukkoon! Te väärin käytätte keisarillista valtaa. Loukkoon! Tuo ei ole hänen käskynsä. Mitä! minulle, nuo kavaltajat! ensin viritetään ansa, ja syötiksi ripustetaan oma valansa, oma ritarillinen sanansa! Sitten luvataan minulle ritarillinen vankeus, ja taas rikkovat lupauksensa!
NEUVOS-HERRA. Ryövärille me emme ole missään uskollisuuden velassa.
GÖTZ. Jos sinä et kantaisi Keisarin kuvaa,[71] tuota jota minä kunnioitan törkeimmässäkin naamauksessa, niin minä sen ryöväri-sanan ajaisin sun omaan kitaasi takaisin, vaikka siihen juuttuisi. Minut on kunniallisessa kahakassa vangittu. Sinä voisit kiittää Jumalaa ja suulla suurennella koko maailman edessä, jos sinä eläissäsi olisit tehnyt yhtään niin jaloa työtä, kuin se on, jonka vuoksi minä nyt istun vankina.
NEUVOS-HERRA (vihjaa Neuvos-miehelle, joka soittaa).
GÖTZ. En ole minä ilkeän voiton himossa, en nylkyrinä riistämään maata ja väkeä pois niiltä, jotka aseettomina eivät jaksa puolustautua, en siinä mielin ole lähtenyt tanterelle. En — mutta vapauttamaan uskollisia ystäviäni, ja varjelemaan omaa nahkaani! Näettekö te siinä mitään vääryyttä? Keisari ja valtakunta ei olisi meidän hätäämme ja tuskaamme tullut tunteneeksi korvatyynyssään. Minulla on, Jumalan kiitos! vielä yksi käsi, ja olen tehnyt hyvin, että olen sitä käyttänyt!