[7] arttisokkaa: Cynara scolymus, jalo-ohdake, jonka kukkalehdet ovat ravintoa, — tunnettu nyt jo Etelä-Suomessakin herkkuna. Munkit olivat maanviljelijöitä, tarhureita, rohtojen laatijoita, aikoinaan viljelyksen edistäjiä yleensä.
[8] Landshut: kaupunki Baierissa Iserin varrella. Tapaus historiallinen.
[9] hurskaasta lapsesta: Viittaa aikakauden vinoa kasvatusta. Maria kerrottaa omaa keksimäänsä tarua niin sanoilleen, ja Kaarle ei siitä muuta tajua, kuin minkä kokee matkia sanoja. Toisin Elisabeth, hän koettaa kehittää luonnetta.
[10] kristillisenä ritarina: Ritari ruotsalaisesta riddare, saks. Ritter, joiden juurena on rida, reiten = ratsastaa. Siis ritari oikeastaan: ratsastaja, ratsumies. Mutta ritari (riddare, Ritter) on jotakin enempää kuin pelkkä ratsumies l. ratsusotilas (= ridare, ridknekt, Reiter) vaikka hänkin ajaa ratsulla. Hän on aatelisnuorukaisesta juhlallisesti "lyöty" ritariksi, esim. pyh. Yrjänän nimeen, ja ritarin ulkonainen asu ja olemus — asepuku, ratsu, juhlat y.m. — ilmaisevat "ritarisuutta". "Ritarillisuus" on ritarin hyve: ylevä jalomielisyys ja urheus, ja varsinkin kohteliaisuus naisia kohtaan. Ken ritarillisuuden loukkasi tai ei sitä toisessa tunnustanut, sai haasteen kaksintaisteluun.
[11] Pfalz-kreivi: Pfalz, kreivikunta molemmin puolin Rheiniä, ja nämä kreivit valtakunnan ruhtinaita. — Pfalz, lat. palatium, palatsi, oli alkuaan semmoinen linna, jossa keisari asusti, kun oli sillä kulmalla valtakuntaansa.
[12] mitä — tavoittaa: sitä ritarillista, sisällistä suuruutta, jaloutta, joka on Götz'in miehuus.
[13] Kastor ja Polluks: Nuo kreikkalaisen tarun ja runon kaksoisveljekset olivat keskiajan ritareilla esikuvina, mitä uskolliseen veljeyteen tulee taisteluissa ja vaaroissa.
[14] vasallien: vasalli oli se, joka oli maansa saanut joltakin hallitsijalta tai ruhtinaalta läänityksenä ja oli velvollinen siitä häntä sotaan seuraamaan miehineen tai muita palveluksia tekemään. Näistä kehittyi aikaisin aatelisto, ylimyssääty.
[15] perivihollinen: Turkkilaiset. Kun he Konstantinopolin valloituksen jälkeen saivat vahvan jalansijan Euroopassa, kävi heidän valtansa kristikunnalle kovin vaaralliseksi.
[16] Bologna: kaupunki Yiä-Italiassa; jo alussa 12:ta vuosisataa oli siellä yliopisto, jossa harjoitettiin roomalaista oikeutta. "Bononia docet" (Bologna opettaa), sanottiin.