KAARLE. Minä pyytäisin sinua, rakas täti, kerropas vielä joku kerta siitä hurskaasta lapsesta,[9] s'on hyvin kaunis satu.
MARIA. Kerro sinä nyt mulle, pikku vekkuli, siinä mä kuulen, tokko sinä olet tarkkaavainen.
KAARLE. Malt's aikaa, jahka minä muistelen —. Oli kerran — niin — oli kerran pikku poika, ja sen äit' oli kipeä, silloin lähti poika pois —
MARIA. Eihän toki. Silloin sanoi äiti: Rakas lapsi —
KAARLE. Minä oon kipeä —
MARIA. Enkä itse voi mennä ulos —
KAARLE. Ja antoi pojalle rahaa ja sanoi: mene ja osta itsellesi vähän einettä. Sitte tuli eräs köyhä mies —
MARIA. Poika meni; sitten tuli sitä vastaan eräs köyhä mies, joka oli — no, Kaarle!
KAARLE. Joka oli — vanha —
MARIA. Niin tosiaan! joka vaivoin jaksoi enää kävellä, ja sanoi: Rakas lapsi —