HANS von SELBITZ. GÖTZ.
SELBITZ. Jokainen kiittää teitä siitä, että olette julistanut kostokahakan niitä Nürnbergiläisiä vastaan.
GÖTZ. Se oisi minulta sydämen syönyt, jos minun oisi pitänyt kauvaksi jäädä velkaan niille. Päivän selvää on, että ne ne ovat minun palvelus-poikani kavaltaneet Bambergiläisille. Vaan ne vielä saavat muistaa minua!
SELBITZ. Niill' on vanhaa äkää teitä vastaan.
GÖTZ. Ja minulla niitä vastaan; minusta kuitenkin on aivan paikallaan se, että ne ovat alottaneet.
SELBITZ. Valtakunnan-kaupungit[40] ja papit kyllä vanhastaan vetävät yhtä köyttä.
GÖTZ. Onhan niillä syytä.
SELBITZ. Hitto vie, niitä meidän pitää löylyttää helvetin kuumasti!
GÖTZ. Minä luotin teihin. Soispa Jumala, että Nürnberg'in pormestari tulisi, kultavitjat[41] kaulassa, otteluun; kaikkine sukkeluuksineen,[42] kyllä hän hölmästyisi.
SELBITZ. Olen kuullut, että Weislingen on taas teidän puolellanne.
Yhtyykö hän meihin?