(Kain alkaa nousta, Lusifer askel askeleelta jälessä.)
KAIN. Ne olisivatko tulevaisuuden ääniä nuo kummat?
LUSIFER. Toinenko ihme tänä ihmeitten päivänä?
(Ovat nousseet jonkun verran vuoren juurta oikealta.
Ilma humisee ja himmenee, vuori väräjää.)
Vuori vapisee
KAIN (pysähtyen.)
LUSIFER. — ja osaks vaipuukin!
(Vasemmanpuoleinen osa vaipuu maan alle, paljastaen kaukaa häämöttävän toisen vuoren rinnan.)
KAIN. Tää outoa! Kääntyisinkö takaisin?
LUSIFER. Niinkuin lapset, jotka sitä pelkäävät, mitä enin toivovat.