Tyttö punastui hiukan. "Olkaa hyvä ja juokaa teenne, se jäähtyy. Tuonko lisää?"
"Onko teillä koskaan aikaa tehdä mitään itsenne vuoksi?"
"On toki."
"Olen katsellut teitä, mutta en ole vielä sitä huomannut."
Tyttö rypisti hämillään kulmakarvojaan, ja hänen poskensa kävivät tummemmiksi.
Meganin mentyä Ashurst ajatteli: "Mahtoiko hän uskoa, että tarkoitukseni oli kiusoitella häntä. Sitä en tahtoisi tehdä mistään hinnasta." Ashurst oli siinä iässä, jolloin useille nuorukaisille "kauneus on kukkanen", kuten runoilijat sanovat, ja herättää heissä ritarillisia ajatuksia. Kului hetkinen, ennen kuin hän, joka ei milloinkaan ollut erikoisen tarkka huomaamaan, mitä ympärillä tapahtui, havaitsi nuorukaisen, jota Garton oli sanonut "saksilaiseksi tyypiksi", seisovan tallin ovella. Pojan likaiset, ruskeat samettihousut, pölyiset säärystimet ja sininen paita muodostivat hauskan väriläikän. Hänen käsivartensa ja kasvonsa olivat punaiset, tukka loisti auringonpaisteessa pellavankeltaisena. Hän seisoi liikkumattomana, levollisena, vakavana. Kun hän huomasi Ashurstin tarkastavan häntä, hän saapasteli pihan poikki hitaasti ja levollisesti niinkuin ainakin nuoret talonpojat, joita ujostuttaa näyttäytyä muunlaisina kuin hitaina ja rauhallisina, ja katosi talon päädyn taakse, missä keittiön ovi oli. Ashurstin mieliala kävi viileäksi. Moukka? Kuinka mahdoton oli parhaalla tahdollakaan päästä yhteisymmärrykseen heidän kanssaan. Mutta tuo tyttö! kengät risaiset, kädet karheat — ja kuitenkin! Oliko se hänen kelttiläisen verensä vaikutusta, niinkuin Garton väitti? Hän oli synnynnäinen hienon maailman nainen, jalokivi, vaikka luultavasti hädin tuskin osasi lukea ja kirjoittaa.
Hänen eilen keittiössä näkemänsä mies, jonka kasvot olivat sileiksi ajellut, oli tullut pihalle mukanaan koira. Hän ajoi lehmät tarhaan: Ashurst huomasi miehen ontuvan.
"Kauniita elukoita!"
Ontuvan miehen kasvot kirkastuivat. Hänellä oli silmissään ylöspäin kääntynyt katse, jollaisen pitkäaikainen kärsimys usein aiheuttaa.
"Niin kyllä, oikein mallilehmiä, ja hyviä lypsämäänkin."