"Hän rukoili teidän puolestanne."
"Kuinka sen tiedät, pikku veitikka?"
"Kun olin vuoteessa, hän sanoi: 'Jumala siunatkoon meitä kaikkia ja herra Ashurstia'. Kuulin hänen kuiskaavan niin."
"Teet väärin, kun kerrot, mitä olet kuullut, koska se ei ollut tarkoitettu sinun kuultavaksesi."
Poikanen oli vaiti. Hetken kuluttua hän sanoi kuin uhitellen:
"Minäpä osaan nylkeä kaniineja. Megan ei kykene siihen. Minä pidän verestä."
"Vai pidät sinä siitä — senkin pikku peto!"
"Mikä se on?"
"Se on ihminen, joka pitää toisen rääkkäämisestä." Poikanen katsoi kummissaan.
"Minä nyljen ainoastaan kuolleita kaniineja, joita me syömme."