Scantlebury: Niitä raukkoja!
Wilder: Oma syynsä, Scantlebury.
Edgar (ojentaen sanomalehteään): "Trenathan Uutisten" mukaan vallitsee heidän keskuudessaan suuri kurjuus.
Wilder: Mokoma lehti-riepu! Antakaa se Wanklinille. Sopisi hänen vapaamielisiin mielipiteisiinsä. Luultavasti ne sanovat meitä hirviöiksi. Tuon roskan toimittaja pitäisi ampua.
Edgar (lukee): "Jos arvoisat johtokunnan herrat, jotka valvovat Trenathan peltitehdasta nojatuoleistaan Lontoossa, suvaitseisivat itse tulla tänne alas katsomaan työmiestensä keskuudessa tämän lakon aikana vallinnutta tilaa —"
Wilder: No, me olemme tulleet.
Edgar (jatkaen): "Me emme voi uskoa, että edes heidän ihroittuneet sydämensä saattaisivat pysyä heltymättä."
(Wanklin ottaa häneltä lehden.)
Wilder: Se roisto! Muistan tuon miehen, kun hänellä ei ollut penniäkään taskussaan. Mokomakin räkänokka, joka on kiivennyt paikkaansa mustaamalla jokaista toisella kannalla olevaa.
(Anthony sanoo jotakin, jota ei kuulu.)