(Katsahtaa rva Robertsiin.)
Roberts (pannen hattunsa naulaan): Minulla ei ole mitään sanottavaa, arvoisa rouva.
Enid: Mutta minun täytyy puhua teille, olkaa hyvä.
(Menee ovelle päin.)
Roberts (pisteliäästi): Minulla ei ole aikaa kuunnella.
Rva Roberts: David!
Enid: Rouva Roberts, olkaa niin hyvä!
Roberts (riisuen palttootaan): Olen pahoillani, jos loukkaan ylhäistä rouvaa — herra Anthonyn tytärtä.
Enid (epäröiden, sitten äkkiä päättävästi): Herra Roberts, minä tiedän teillä olevan vielä kokouksen miesten kanssa. (Roberts kumartaa.) Tulin vetoomaan teihin. Olkaa, — olkaa hyvä ja koettakaa toki päästä johonkin sovintoon. Antakaa perään edes vähän, vaikkapa vain meidän itsemme tähden.
Roberts (puhuen kuin itselleen): Herra Anthonyn tytär pyytää minun perääntymään edes vähäsen, vaikkapa vain meidän itsemme tähden.