Anthony (jäykästi hymyillen): Jänistäisinkö?
Enid: Mutta he äänestävät sinut kumoon.
Anthony (tarttuen oven kahvaan): Sepähän nähdään!
Enid: Minä pyydän, isä! (Anthony katsoo häneen leppeästi.) Etkö tahdo?
(Anthony ravistaa päätään. Hän avaa oven. Kuuluu puheen sopotusta.)
Scantlebury: Voiko vielä puoli seitsemän junalla mentyä saada päivällistä?
Tench: Ei, en usko sitä, herra.
Wilder: No niin, sanon sen suoraan, että minä olen saanut tästä jo tarpeekseni.
Edgar (terävästi): Mitä?
(Keskustelu lakkaa. Anthony menee sulkien ovet takanaan. Enid juoksee ovelle epätoivosin elein, tarttuu kahvaan ja aikoo kääntää auki. Menee sitte uunin luokse ja naputtaa jalkaansa. Äkkiä soittaa kelloa. Frost tulee eteisestä.)