Kaason puoli:
Miehet ei sun niittoasi täytä, Eikä pääse pääs tasalle poiat: Kuuhut sinun kulmillasi loistaa, Olkapääsi otavata kantaa, Kultapilvi poskiasi verhoo, Siintelevi silmistäsi tähdet.
Kosjomiehen puoli:
Huules puna on kuin sukkanauha, Jolla suuhus sitonut sä olet Ihanimmat sanat ilman alla. Kultakäädyt kauloasi kiertää. Lumen puhtahimman, pehmeimmän Niillä kenokaulallesi köytit.
Kaason puoli:
Puuhka päässä sullon majavalta, Veran nukka varrellasi kuultaa. Jalassasi koppakengät kolkkaa, Naulassa on metsän nenän turkki, Punavyö ja karhun tappokintaat. Monella ei mointa vaatetusta.
Kosjomiehen puoli:
Kun sä astut armas kantokenkä, Kulta silloin jälkehesi jääpi. Kun sä katsot, on kuin päivä nousis. Ja kun nouset nuorten kanss kisahan, Nouset kuni kuu keselle tähtein Tai kuin ruusu orjantappuroihin.
Kaason puoli:
Kuinkas itse oot parissa poikain? Niinkuin lohi veden väen luona, Niinkuin honka katajain kesellä, Niinkuin sammalissa saraheinä, Tai kuin kirves kalsojen seassa, Niin sä olet poikien parissa.