"Sankarien haudoilla ei kelpaa itku eikä voihkina, vaan uhka ja lupaus lopettaa se työ, jonka sankarit ovat aloittaneet. Me emme turvaudu rukoilemaan. Sitä olemme jo tuhansia vuosia tehneet. Nälällä ja sorrolla on Jumala meitä siitä palkinnut. Nyt puhukoot teot, nyt laulakoot tuliputket. Nyt kirjoitetaan maailman raamattu uudella kielellä, järjen ja tekojen kielellä.
"Ruikuttavan virren sijasta laulakaamme 'Kansainvälinen työväenmarssi'."
Ja joukon rinnasta nousee sata-ääninen laulu:
Työn orjat, sorron yöstä nouskaa!
Maan ääriin kuuluu kutsumus.
Viimeiset laulun säveleet aaltoilevat yli rinteitten. Työläisjoukon silmät kirkastuvat, läheiset henkilöt hymyilevät rohkaistuina.
Itkulla ei sua muistettane.
Saattue rientää kotia uuteen taisteluun, sillä nyt on teon ja toimen aika.
Hän on tyypillinen punaisten hysteerikko. Eikä näitä henkensä ja tunteittensa tasapainon menettäneitä kostottaria ole vain yksi, eikä niitä ole vain punaisella puolella.
*
Pakko-otto alkaa.