—Mistäpähän lie hyvin lainanakaan.
—Mitä se Pehkonen tyhjää … onhan se tietty asia, sanoi muuan lautamies.
—Ei olisi liikaa, vaikka pantaisiin 300 markasta, tahtoi vallesmanni.
—Vai 300:sta! Ei hyvät miehet!
—Paljon taitaa olla 300, mutta pannaan 200, niin se ehkä passaa parahiksi, arveli esimies.—Eivätkö kaikki ole sitä mieltä?
—On kaikki … kaikki on.
—Kyllä sitä nyt tuli liiaksi, jupisi Pehkonen mennessään.
—Ja nyt tulee, sanoi esimies hiukan naurahtaen ja siirtäen lasisilmät otsalleen, nyt tulee Hellmannin herra.
—Joko tulee?
—No, paljonko sille pannaan? kysyi hän sitten, mahdin paino äänessään.—Niinkuin jo oli tän'aamuna puhe, niin ei taida kukaan sen miehen rikkautta tarkoilleen tietää.