—Ja mitä te?
—Emme me nyt juuri mitään—koetimme kyllä, mutta…
—Eikö Naimikaan osannut puoliaan pitää?
—Ei hän juuri virkkanut mitään nyt, vaikka muuten on kyllä valmis.
—No niin, tietysti … hm…
Alkoi kuulua soittoa salista.
—Tytöt, teidän täytyy tulla, riensi Naimi sanomaan.
—Minä menen kotiin, sanoi Hanna.
—Ilman hyvästiä?
—Minä en voi, se on niin, se on … minä en voi…