Todella sun äsken vakaasti tehty tunnustukses' ei ollut lorutusta parempi, kun näin sen kiellät kohta! Ai'otko sä tällä tavoin kantaa ristiä?
KERTTU.
Mä mielelläni luovun kaikista, mutta…
ANDREAS (Keskeyttäen.)
Siit' et luovu, mik' on rakas sulle! Muut kaikki — joihin arvoa et pane — ne heität mielelläsi — eikö niin?
KERTTU.
Pojalla myös isä on elossa! —
ANDREAS.
Niin on, vaan tietänet, ett' on tää isä paha pakana ja taivaan vihollinen; hänestä ja hänen vaikutuksestansa tulee sun poika parkaa tarkkaan varjella!