Ulkomaista kirjeenvaihtoa? Hän teki siis asioita ulkomaillakin! Niin, hän välitti, oli asiamies, osti ja myi … hm … niin, hiukkasen, hiukkasen!—Mutta sitä emme saaneet tietää, mitä hän välitti ja mitä olisi tahtonut voida vielä paremmin välittää.
—Kun et ota konttoristia?
Hän vähän hämmästyi, kävi kuin näpeilleen aivan aiheettomasti, niinkuin useinkin tapahtui ja johon emme syytä arvanneet. Sitten purskahti hän nauramaan yhtä aiheettomasti.
—Eihän nyt toki… mitäs minä…
—Auttaisinhan minäkin mielelläni Yrjöä, virkkoi hänen vaimonsa—me olimme näet taas hänen luonaan pienellä tuutingilla—mutta hän tahtoo tehdä kaikki itse. Istuu myöhään yöhön ja laskee ja kirjoittaa. Tuskin on virastosta tullut, kun jo uppoo kirjoihinsa. Minä en saa muuta kuin joskus vain kuulla: »ne ovat hyviä affäärejä ne leveranssit… nyt nousevat laivarahdit ulkomailla, pitäisi nyt olla laivaosakkeita».
—Ethän sinä, mitäs sinä nyt … ethän kuitenkaan ymmärtäisi.
—Se on isoissa asioissa tämä Yrjö … se alkaa kai kohta olla oikea pomo, rikas.
—Onko hän todellakin rikas? kysyi rouva uteliaasti.
—No aivan varmaan! vakuutimme me. Hän on rikkaampi kuin yksikään meistä.
—Mutta miksi me, Yrjö, sitten elämme niin niukasti, jos kerran olemme rikkaita? kysyi rouva mieheltään. Olisi niin hauska vähän tuhlata, matkustaa ulkomaille…