Hän tarjoo minulle vapansa. Ei suinkaan, jatkakoon hän vain … ainahan minä … nyt ovat koski ja sen kalat hänen.
—Jollen saisikaan muuta kuin tämän, olisin tyytyväinen.
—Ettekö olisi vielä tyytyväisempi, jos saisitte toisen, kolmannen, kymmenen…?
—Kymmenen, liika paljon.
—Tahdoin vain sanoa, että otatte niin paljon kuin itse haluatte.
—Kiitos, otamme siis ainakin vielä sen, joka olisi ottanut, vaan ei ehtinyt.
Hän ottaa sen samasta paikasta kuin äsken, ottaa vielä muitakin. On yhä enemmän ilo nähdä, kuinka taitavasti hän heittää, kuinka vaivattomasti ja tarkasti hän käsittelee asettaan, kuinka herkullisesti perho kelluu sileästi vilisevässä virrassa, kuinka täsmällisesti hän vastaa nykäisyyn. Hän yhä pidentää heittojaan, saa siimansa menemään toiselle rannalle, tekee kerran oikein mestariheiton vapa vedenpintaa pitkin, niin että perho ei ylhäältä, vaan sivulta putoo rannasta ulos pistävän pajupensaan alle. Jokainen heitto ei tietystikään tavoita kalaa. Joko se ei ota ollenkaan tai ottaa ja ei tartu tai tarttuu ja pääsee. Silloin perho kastuu ja painuu, jonka jälkeen hän ei heti uudista heittoaan, vaan kuivaa siitä veden häilyttämällä sitä ilmassa. Suurin, minkä hän saa, on kilon painoinen. Hento vapa ei voi sitä pidättää, se menee alas toiseen putoukseen ja sen alle ja on uuvutettava niinkuin konsanaan suuri Välisuvannon lohi. Hentoudestaan huolimatta pitää vapa ihmeellisesti puolensa ja vie lopulta voiton.
Englantilainen kalastaa koko Saarensalmen, askel askeleelta ylöspäin nousten. Kuivaperholla kalastamisella on märkäperhoon nähden sekin etu, että kalaa otettaessa ei peloteta toisia, koska se tapahtuu jo kalastetussa vedessä. Sen monista viehätyksistä on ehkä suurin se, että kalan aina näkee ottavan. Toistelen toistelemistani itsekseni, että minun täytyy, maksoi mitä maksoi, saada samanlainen vapa ja samanlaiset muutkin vehkeet, josta minulle on alkava uusi onkijakausi uusine iloineen. Sillä on paljon edellytyksiä tässäkin koskessa, kaikissa sen puroissa ja pienissä väylissä, kaikkialla muualla paitsi suuressa koskessa. Mutta onhan minulla sen jättiläisiä varten kahdenkäden lohivapani ja siihen kuuluvat muut vehkeet.
Olemme istuneet levähtämään piiput sauhuten englantilaista navy cutia, jota »Fishing Gazettessa» erikoisesti suositellaan onkimiehille. Saalis on vieraan maan miehestä aivan ennätyksellinen. Se lepää kalalaukussa vihreällä lehtivuoteella. Jokainen mullonen on punnittu mukana olleella käsivaa'alla ja merkitty kirjaan, paino, pituus, sukupuoli, aika, ilma ja perhon nimi.
* * * * *