Laskien ensimäisen kuppinsa pöydälle sanoi Söderlingska, tekeytyen huolettomaksi.
--Virolainen näkyy käyneen jättämässä potattisäkin.
--Kävihän se.
--Ottiko se mitä maksua vaivoistaan?
--En tiennyt tarjotakaan--eikä minulla olisi ollut millä maksaakaan.
--Mitä tuo muuten?
--Mitäpäs tuo.
Näki kaikesta, että ukolla oli hampaankolo täynnä, mutta ettei hän tahtonut päästää sitä sieltä, niin kauvan kuin vieras oli sisällä. Kun opettajatar ja Helga kahvinsa ryypättyään olivat menneet ulos, sanoi Söderlingska:
--No, pappa purkaa nyt vain, mitä hänellä on sydämellään.
--Ei minulla ole mitään purkamista.