KARI Elä heistä—menkööt, kun menevät, sekasikiöt! Mieltäni etovat. Laula, laula, runoa rintani, säveltä sointuvaa nyt sydämmeni halajaa!
1:N NUORI MIES Niin minunkin!
2:N NUORI MIES Niin minunkin!
JORMA
Sanat tiedätte, sävelen tunnette?
KAIKKI
Tiedämme, tunnemme!
JORMA
Niinpä soikoon pyhältä uhrivaaralta vielä viimeinen uhrivirtemme:
(JORMA nousee uhripaaelle, KARI ottaa Jormalta kanteleen
ja säestää.)
JORMA
Lähin kurja kulkemahan,
Henki heikko heilumahan,
Parempihin pääsemähän.
Kulin päivän korpimaita,
Ahomaita toisen astuin,
Kolmannen keveitä maita,
Vuorten harjoja vaelsin.
Loin ma silmän luotehesen,
Poikki maiden pohjosehen,
Paistoi aurinko ahoilla,
Vaaroilla iki-isoilla,
Loisti linna, hohti huone,
Lehdot kulta kuumottivat,
Tiesin taivoksi Tapion,
Asunnoksi autuaitten.
MUUT
Tiesin taivoksi Tapion,
Asunnoksi autuaitten.
JORMA
Oli pihlaja pihalla,
Tuvan eessä tuuhut tammi,
Käki kukkui pihlajassa,
Toinen tammessa helisti.
Siin' on talo silloin tehty,
Kun oli taivaskin taottu,
Siell' on salo saalihinen,
Viljahinen vaaran rinne,
Aina runsas riistakorpi,
Erä tuomatta tulevi,
Ajamatta antauvi!