—Olen Reita Reidanpoika, jonka isän tuhosit epärehellisessä taistelussa.
—Lienet, kuka lienetkin, virkkoi nyt Panu yhä enemmän tointuen, mutta
Reita kaatui miesten ottelussa.
—Kavalasti hänen kimppuunsa karkasit, vaikka taistosille vaadit. Metsärosvo olet, vaikka sanot tietäjä olevasi. Eikä ole sinulla oikean tietäjän lahjoja.
—Sinullakos ne on?
—Ei ole minulla, enkä niistä välitä. Mutta isälläni oli, jonka tuhosit. Luulit saavasi hänen tietonsa, mutta mennessään hän ne vei. Et osaa loveen langeta, et tulevia tiedustella, et oikeata taikaa tehdä, niinkuin isäni osasi.
—Hammas suussa synnyin minäkin, kehahti Panu.
—Siksi oletkin peto semmoinen kuin olet.
—Nyt jo kehut, Panu, sillä, minkä äsken kielsit, virkkoi pastori.—
Olet siis kuitenkin tietäjä?
—En kiellä sitä, mikä tosi on. Tietäjä olen.
—Ja myönnät pirun väellä liikkuvasi?