—Kukas antaisi karjaonnen emännille, jos tietäjät pois?
—Pappi siunaisi…
—Ei papin siunaus auta… Eivät kuule häntä metsän väet… Eivät tottele kontio eivätkä sudet.
—Kuuluvatpa tottelevan. Kun kirkonkellojen soidessa karjan ensikerran laitumelle lasket, kaikkoo karhu sinä kesänä kirkonkellon kuuluvilta.
—Ei tarvitse kelloakaan, kun uskoo ja Ristin-Kiesuksen nimeä hokee.
—Huonot taiat! hymähti Panun mies.
—Käyhän kirkkoon, niin kuulet.
—Oliko uhrit isot Vienassa viime kesänä? kysyi Panun mies.
—Sata poroa tapatti Jyskyjärven rikas. Mutta Permissä ei enää uskalleta uhrata, sittenkun Ilja-munkki lehdon poltti. Suuri on siellä pappien valta.
—Kun antoivat polttaa.