LINDH.
Kuollut?
ROUVA LINDH.
Kuollut? Mauriko? Herra armahtakoon!
LINDH.
Matkallako?
HANNA.
Matkalla? Ei, perillä.
ROUVA LINDH.
Milloin hän kuoli?
HANNA. Kolmantena päivänä tätä kuuta.—Ilmoitin samalla, että olin saapunut vainajan ruumiin kanssa rajalle Valkeasaareen, mutta että santarmit estivät meidät pääsemästä edemmä.
ROUVA LINDH. Huudahtaen.
Ne eivät sallineet sinun tuoda?… Edvard!
LINDH.
Se oli todella … mutta se on kai…»
ROUVA LINDH. Eivät sallineet! Mutta eivätkö karkoitetut saa enää kuolleinakaan palata? Vaan saatiinhan Lyly tuoda?
LINDH.
Se on—se on ehkä juuri sentähden…