SUONTAAN HEIKIN KOTI
Kertomus
Kirj.
JUHO KOSKIMAA
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1925.
I
Syksyiset tuulet ovat jo aikoja sitten riipineet viimeisetkin lehdet puista, monta kertaa on maa jo ollut lumen peittämänä, mutta aina on lumi sulanut pois jättäen jäljelle vain kosteutta ja kuraa.
Yöllä on taas satanut lunta ja aamu tuntuu raikkaalta ja kylmältä. Ilma on sinertävän kirkas ja ihmisten käynti on kuin reippaampi ja heidän kasvojensa väri terveempi.
"Onko sinun vilu?"
"Ei."