Omituisesta sattumasta Auckland sattui olemaan juuri sillä samalla 37. leveysasteella, jota etsijät itsepintaisesti olivat seuranneet Araucanian rannikolta saakka. Maantieteilijä olisi tietysti voinut mainita tämän seikan ehdotustaan puoltavana seikkana, herättämättä epäluuloja mistään sivutarkoituksista. Se olisi tosiaan ollut luonteva syy käydä Uuden Seelannin rannikolla.
Mutta Paganel ei käyttänyt tätä etua. Kahden peräkkäisen erehdyksen jälkeen hän ei varmaankaan halunnut yrittää tulkita asiakirjaa kolmannella tavalla. Ja mitäpä muuten olisi voinut päätellä? Siinähän oli selvästi sanottu, että kapteeni Grantin pelastuspaikkana oli "continent", mannermaa, eikä saari. Mutta Uusi Seelanti oli vain saari. Se tuntui ratkaisevalta. Joko tämän tai jonkin muun syyn takia Paganel ei siis liittänyt uuden etsinnän aikomusta tähän ehdotukseensa, että lähdettäisiin Aucklandiin. Hän huomautti ainoastaan, että sen ja Ison-Britannian välillä oli säännöllinen kulkuyhteys ja että sitä olisi helppo käyttää.
John Mangles kannatti Paganelin ehdotusta. Hän neuvoi hyväksymään sen, koska ei voitu odottaa laivan epävarmaa saapumista Twofoldiin. Mutta ennen asian lopullista ratkaisemista hän piti parhaana lähteä katsomaan maantieteilijän mainitsemaa alusta. Glenarvan, majuri Paganel, Robert ja hän ottivat veneen ja saapuivat muutaman aironvedon jälkeen muutaman sadan metrin päässä laiturista ankkuroivan laivan luo.
Se oli kahdensadanviidenkymmenen tonnin kantoinen priki, nimeltään Macquarie, joka teki rannikkomatkoja Australian ja Uuden Seelannin eri satamien välillä. Kapteeni tai oikeammin sanoen "kippari" otti tulijat vastaan töykeästi. He havaitsivat olevansa tekemisissä sivistymättömän miehen kanssa, joka ei ollut sanottavasti korkeammalla aluksensa viiden matruusin tasoa. Suuri punainen naama, paksut kädet, lättänenä, puhkaistu toinen silmä, piipunperskoista likaiset huulet ja sen lisäksi röyhkeä käytös tekivät Will Halleysta vastenmielisen henkilön. Mutta nyt ei ollut valinnan varaa, eikä muutamien päivien matkan vuoksi kannattanut siitä paljon välittää.
— Mitä te etsitte, miehet? Will Halley kysyi vierailta, jotka nousivat hänen laivaansa.
— Kapteenia, John Mangles vastasi.
— Se olen minä, Halley sanoi. — Entä sitten?
— Onko Macquarie aikeissa lähteä Aucklandiin?
— On. Entä sitten?
— Mitä sillä on lastina?