— Vaihtaa sinut, jos maanmiehesi tahtovat; tappaa sinut, jos eivät huoli.
Glenarvan ei kysynyt enempää; mutta toivo syttyi hänen sydämeensä.
Varmaankin maoripäälliköitä oli joutunut englantilaisten käsiin, ja
Kai-Kumu tahtoi vaihtamalla lunastaa heidät vapaiksi; oli siis olemassa
pelastumisen mahdollisuus, eikä tilanne ollut ihan toivoton.
Tällä välin vene kulki nopeasti ylös virtaa. Paganel, jota luontainen vilkkaus helposti ajoi yhdestä äärimmäisyydestä toiseen, oli saanut takaisin täyden luottavaisuutensa. Hän väitti, että maorit säästivät heiltä vaivan mennä englantilaisten vartiostojen luo ja että tämä oli suuri voitto. Täydellisesti mukautuen kohtaloonsa hän seurasi kartalta Waikaton kulkua maakunnan tasankojen ja laaksojen läpi. Lady Helena ja Mary Grant peittivät pelkonsa ja keskustelivat Glenarvanin kanssa hiljaisella äänellä, eikä taitavinkaan tarkkailija olisi heidän kasvoistaan voinut nähdä heidän sydämensä tuskaa.
Waikato on Uuden Seelannin kansallisjoki. Maorit katselevat sitä ylpeästi ja kateellisesti, kuten saksalaiset Reiniään ja slaavilaiset Tonavaansa.
Yli kolmensadan kilometrin pituisena se kastelee pohjoisen saaren kauneimpia seutuja Wellingtonin maakunnasta Aucklandin maakuntaan saakka. Se on antanut nimensä kaikille niille jokivarren heimoille, jotka toistaiseksi kukistamattomina olivat yhtenä miehenä nousseet englantilaisia vastaan.
Tällä virralla lienee tuskin vielä mikään vieras alus liikkunut; sen pintaa viiltävät ainoastaan alkuasukaskanoottien keulat. Hädin tuskin on joku uskalias löytöretkeilijä uskaltanut meloa näiden pyhitettyjen rantojen välistä uomaa, ja pääsy Ylä-Waikatoon näyttää olevan epäpyhiltä eurooppalaisilta kielletty.
Paganel tunsi maorien kunnioituksen tätä Seelannin valtasuonta kohtaan. Hän tiesi, että englantilaiset ja saksalaiset luonnontutkijat eivät juuri olleet päässeet sen Waipan haaran yhtymäkohtaa pitemmälle. Minne Kai-Kumu aikoi viedä vankinsa? Hänen olisi ollut vaikea saada siitä selvää, ellei päällikön ja hänen soturiensa välillä usein vaihdettu sana "Taupo" olisi herättänyt hänen huomiotaan.
Hän tutki karttaansa ja näki, että Taupo oli saaren vuorisimmassa osassa, Aucklandin maakunnan eteläpäässä sijaitsevan maantieteen aikakirjoissa kuuluisan järven nimi. Virrattuaan tämän järven poikki jatkuu Waikaton juoksua vielä noin satayhdeksänkymmentä kilometriä.
Puhutellen John Manglesia ranskaksi, jotta villit eivät olisi ymmärtäneet, Paganel pyysi häntä arvioimaan veneen vauhdin. John arvioi sen lähes viideksi kilometriksi tunnissa.
— Jos pysähdymme yöksi, maantieteilijä sanoi, — matkamme kestää siis lähes neljä vuorokautta.