— Sepä oli isku se! — huudahti ranskalainen. — Parbleu! Se se oli oikein päähän tuntuva todistus siitä, kuka tässä oikeassa on.
Fiks oli kaatunut maahan eikä puhunut sanaakaan. Hän oli saanut ansionsa jälkeen. Heti läksivät Mr. Fogg, Mrs. Auda ja Passepartout tullihuoneesta, hyppäsivät vuokravaunuihin ja olivat muutaman minuutin kuluttua Liverpoolin asemahuoneella.
Phileas Fogg tiedusti, lähteekö piakkoin pikajunaa Lontooseen.
Kello oli nyt 2.40… Pikajuna oli lähtenyt 35 minuuttia sitten.
Phileas Fogg tilasi itselleen ylimääräisen junan.
Nopeakulkuisia vetureja oli useampiakin valmiina, mutta säännön mukaan ei ylimääräinen juna saanut lähteä ennen kello kolmea.
Kello 3 läksikin Phileas Fogg kumppaneinensa Lontooseen päin luvattuaan kuljettajalle hyvän palkinnon.
Hänen tuli ennättää viidessä ja puolessa tunnissa Liverpoolista
Lontooseen — mikä olisikin mahdollista, ellei muita junia kulkisi. —
Mutta kun arvoisa gentlemanni tuli Lontoon asemalle, niin näyttivät
kaikki kellot Lontoon torneissa kymmentä vailla yhdeksän.
Phileas Fogg oli siis myöhästynyt 5 minuuttia.
Hän oli menettänyt vedon.