Herra Fiks ei näy ymmärtävänkään, mitä hänelle puhutaan.
"Rangoon", niitä "Peninsular and Oriental Company'n" postilaivoja, jotka kulkevat Kiinan ja Japanin vesillä, oli rautainen propellialus, 1,770 tonnin vetoinen ja 400 hevosvoiman koneella varustettu. Se oli yhtä nopeakulkuinen kuin "Mongolia", olematta kumminkaan niin komea. Mrs. Audan ei ollutkaan siellä niin mukava olla kuin Phileas Fogg oli toivonut. Mutta eihän tätä 3,500 peninkulman matkaa kestäkään kuin 11 tai 12 päivää, ja Auda rouva ei näkynyt olevan kovin vaatelias.
Ensimmäisinä päivinä tällä matkalla oppi Mrs. Auda tuntemaan Phileas Foggia ja lausui useampia kertoja hänelle kiitollisuutensa. Kylmäverinen gentlemanni kuunteli mitä suurimmalla tyyneydellä (siltä ainakin näytti); ei ääni eikä käden viittauskaan osoittanut hänessä pienintäkään liikutusta. Hän piti tarkkaa huolta, ettei nuorelta rouvalta mitään puuttuisi. Määrättyinä hetkinä hän tuli rouvan luokse, ellei juuri haastelemaan, niin ainakin kuuntelemaan. Hän osoitti Auda rouvalle erinomaista kohteliaisuutta, mutta koneenomaisesti, ikäänkuin ennakolta määrättyjen sääntöjen mukaan. Mrs. Auda ei oikein tiennyt mitä ajatella, mutta Passepartout oli hänelle lyhyin piirtein kuvannut isäntänsä omituisen luonteen. Hän oli kertonut suuren vedon pakottaneen tämän gentlemannin matkustamaan maan ympäri. Rouva oli naurahtanut tuota kuullessaan, mutta henkensä pelastajaa ei hän voinut muuta kuin kunnioittaa sydämensä pohjasta.
Mrs. Auda vahvisti todeksi hindulaisen oppaan kertomuksen hänen surullisesta kohtalostaan. Hän oli tosiaankin parsilaisten lahkoa, joka on etevin Indian alkuasukkaista. Useat parsilaiset kauppamiehet ovat koonneet isoja rikkauksia Indiassa pumpulikaupalla. Eräs heistä, sir James Jejeebhoy, oli korotettu Englannin aatelissäätyyn, ja Mrs. Auda oli sukua hänelle. Mainitun Jejeebhoyn serkku, Jejeeb, asui Hongkongissa, ja hänen luokseen aikoi nyt nuori rouva matkustaa. Mutta saako hän siellä turvaa ja apua? Sitä hän ei vielä varmaan tiennyt. Mr. Fogg sanoi siihen, ettei hänen tarvitse olla ensinkään rauhaton; kyllä hän, Fogg, pitää huolen siitä, että kaikki käy ihan matemaatillisesti, — niin juuri hän sanoi.
Ymmärsiköhän nuori rouva tuota hirmuista sanaa? Kukapa sen tietää? Se vain on tietty, että hänen suuret silmänsä olivat kiinnitettyinä Mr. Foggiin, nuo silmät, "kirkkaat kuin Himalaijan pyhät järvet". Mutta tuo auttamattoman hidas Fogg ei näyttänyt olevan herkkä heittäymään pyhiin järviin!
Matka kävi alussa erinomaisen hyvin. Ilma oli kaunis. Koko se osa tuota suunnatonta merenpoukamaa, jota merimiehet sanovat "Bengalin syliksi", oli hyvin edullinen höyrylaivan kululle.
Pian näkyi iso Andaman saaristo, jossa 2,400 jalkaa korkea
"Satulasarvi" niminen vuori jo kaukaa siintää purjehtijan silmään.
Höyrylaiva kulki aivan rannan lähitse, mutta saaren asukkaita, jotka ovat papualaisia, raakoja ihmissyöjiä ja inhimillisen sivistyksen alhaisimmalla asteella, ei näkynyt yhtään henkeä.
Saaria ilmaantui taivaan rantaan aina vähän perästä — ihana näky! Etupuolella suunnattomina metsinä palmuja, arekoja, bambuja, muskotteja, teak-puita, jättiläismäisiä mimosoja, puunkorkuisia sananjalkoja; perällä kohoilivat vuorten somat, sinervät ryhmät. Rannikoilla lenteli lukemattomin laumoin noita kuuluisia pääskysiä, joiden pesät ovat hienoimpia herkkuja Kiinan eli, kuten kiinalaiset itse sanovat, taivaan valtakunnassa. Mutta pian olivat nämä Andaman saariston vaihtelevat kuvat jääneet jäljelle, ja "Rangoon" kulki nopeasti Malakka-salmea kohti, jonka kautta se oli laskeva ulos Kiinanmeren ulapalle.
Mitä teki tällä välin salapoliisi Fiks, jonka kova onni oli pannut kulkemaan maan ympäri? Kalkuttasta lähtiessään hän oli antanut poliisilaitokseen sen määräyksen, että vangitsemiskäsky, kun se viimeinkin on saapunut, lähetetään hänelle Hongkongiin. Sen tehtyään hän oli puikahtanut "Rangoon'iin", niin ettei Passepartout häntä huomannut, ja toivoi voivansa olla näkymättömissä hamaan Hongkongiin asti. Tukalapa hänen olisi ollutkin ruveta selittelemään, mitenkä hän muka oli laivalla, herättämättä epäluuloja Passepartout'issa, joka luuli hänen jääneen Bombayhin. Hän toivoi kumminkin asianhaarain muodostuvan niin, että hän jälleen uudistaa tuttavuutensa ranskalaisen kanssa. Millä tavoin? Sen saamme pian nähdä.