[26] Tässä ovat kuitenkin molemmat Wäinämöisen soitannon toisinnot luetut yhdeksi runoksi.
[27] Huomattava yhtähyvin on, että eräs inkeriläinen toisinto sisältää hauskan lisäyksen kostoretkeen. Siinä nimittäin Kullervo perille tultuaan tervehtii: »Terve, selkeä setäni, Selkeät setäni lapset, Selkeä sedän miniä!» Toiset eivät häntä tunne; silloin hän taas lausuu: »Etkö muista murtovuotta, Tai et tappelukevättä, Kun tapoit minun taloni, Tapoit tarkat vanhempani, Vain et tappanut minua? Ei olis paljoa pitänyt; Vaaksan ois vaatetta pitänyt, Kaksi laudan kappaletta. Nyt miusta kasvoi valmis kaiho, Ja viipyi vihan pitäjä!» Länkelän keräelm.. Inkeristä, Soikkulasta, vihko P VIII toisinto 23.
[28] Vertaa meidän kirjallisuudessamme: N. af Ursin, Den Homeriska frågan.
[29] Niebelungenlied'in nykyiseen muotoonsa valajaksi arvellaan erästä Kürnberger nimistä runoniekkaa 12:lla vuosisadalla; kuitenkin on huomattava, että saksalaisten kansanrunoelmain syvä tutkija Simrock tätä arvelua jyrkästi vastustaa.
[30] Esipuhe uuteen Kalevalaan, § 1.
[31] R. 42 v. 61.
[32] R. 43 v. 3-12.
[33] R. 12 v. 59-118.
[34] R. 36 v. 25.
[35] R. 39 v. 51-61, 109-114.