[159] Arvidsson, n:o 105, II. s. 166.
[160] Kts. X. "Frithiof på hafvet."
[161] 28. L: hikos; G:n käsik. hikkoi, pain. hikois. — G: juostuansa; L: juostessansa, — 30. G: herantiestä; L: heranteesta. — 33. G:n mukaan; L: Kasvoi sihen tuomo k. — 38. G: onnen; L: oksan. — 39: G ja L: lemmen.
[162] Ahlqvist, A. n:o 31, Pyhäjärveltä; toisintoja: sam. n:o 372, Raudulta; Sirelius, n:o 20, Pyhäjärveltä; Slöör, IX. n:o 11, Lempaalasta; Saxbäck, n:o 193, Vuoleelta.
[163] Alava, 1891, n:o 1301 b; Borenius, E. III. kokoelmassa; Porkka, I. n:o 318. Että sen ja edellä painetun runon välillä on todellista yhteyttä, osoittaa Lönnrot, Q. n:o 362 Enosta (vrt. myös S. n:o 118). Siinä venemiehet lähettävät sukimansa ja pesemänsä Hiiden hirven juoksemaan sinne, kussa kyyt olutta juovat, madot vierrettä vetävät, jonkatähden emäntäraukat vähemmän olutta saavat. Sama painettuna: Kantele IV. s. 26 ja Loitsurunoja s. 145 "Oluen sanat."
[164] 3-4. B:n mukaan; P: varvut — järvet; A:lla puuttuu. — 6-7. A:n mukaan; B ja P: Koreahan t. Korkeahan kornitsahan. — 9. P: vieryttä; A ja B: verryttä. — 10. B ja P; A: Ampui. — 12-25. P:lla puuttuu. — 16-19, 21-23. B:lla puuttuu. — 27. A:n mukaan, samoin kuin koko loppu; B: raitaisehen; P:lla puuttuu. — 28-33. B: Otti kaatui maito maahan sekä B ja P: tuohon kasvoit puut punaiset, Puut punaiset, maat siniset. Nämät säkeet kuuluvat oikeastaan runoon retkestä ihmemaalle, joka on tullut Inkeriin Viron puolelta; yhdistystä hirvi — puut ei siis voi verrata samanlaiseen yhdistykseen Helka-virressä. Yhtä vähän merkitsee virolaisperäisen Ison tammen runon sekaantuminen A:n alkuun. Omituista vaan on, että vielä eräässä Vienan läänin toisinnossa (Europaeus, K. n:o 85) olutta juovan kyyn ja vierrettä vetävän madon veristä kasvaa kaunis tammi; hirvi on kuitenkin kadonnut ja sen sijalla Väinämöinen kiskoo kärsän käärmeeltä, pään madolta.
[165] Kts. Franssila, Iso tammi ss. 388, 358, 375.
[166] Lönnrot, A. II. 8, n:o 11.
[167] Ahlqvist, B. n:o 33.
[168] Lönnrot, Q. n:o 282.