Marketta kotikananen,
jonka rinnalla, joskus samassakin kappaleessa,[79] on säilynyt:
Katrina kotikananen.
Marketan runossa ovat mainitut säkeet hyvin eheinä tallentuneet Suomen ja etenkin Venäjän Karjalassa, missä myös tämän runon sekaantuminen Neitsyt Maarian virteen on tapahtunut. Painettakoon rinnan näyte kumpaiseltakin runoalueelta:[80]
Marjatta korea neito,
Kauvanpa koissa kasvoi,
Kauvan kasvoi, viikon viipyi,
Piti viiet vitjat poikki,
Kuuet vyölliset kulutti;
Puolen palkkia kulutti
Ummiskengän uurtehilla;
Pion pihtipuolisia
Hienoilla hijainsa suilla;
Puolen kynnystä kulutti
Heleillä helmoillahan;
Toisen puolen päänsä päältä
Sileällä silkillähän.
— — —
Marjatta korea neito
Viikon istui isän koissa,
Kokotteli Koijolassa,
Kuuet vyölliset kulutti,
Viiet vitjat poikki saattoi,
Ison koissa istuessa,
Emon koissa astuessa.
Lahkon latjetta kulutti
Umpikengän uurtehella,
Ison koissa istuessa,
Emon koissa astuessa;
Hirren kynnystä kulutti
Hienosella helmallahan;
Hirren kamoata kulutti
Leveällä lentallahan.
Mutta vielä Vienan läänissä voimme löytää näitä säkeitä Katrinan nimen yhteydessä.[81] Niiden vanhemmuus Katrinan runossa Marketan runoon verraten ei siis ole epäiltävissä. Kysymys voi vaan olla siitä, ovatko ne Katrinan vai Mataleenan runossa alkuperäisemmät. Tässä suhteessa on huomioon otettava, että ne ovat Katrinan "kotikanasen" runossa oleellisemmat kuin Mataleenan virressä, jossa tuntuvat pikemmin lisäkoristeelta. On hyvin luultavaa, että Katrinan runo on aikoinaan löytynyt länsimurteenkin alalla, joten se on voinut vaikuttaa Mataleenan virteen.[82]
Ilman yhteyttä seuraavan kertomuksen kanssa ei kuitenkaan johdanto Helka-virressäkään ole. Siihen liittyy luontavasti Mataleenan valitus lähteen luona kauniin muotonsa muuttumisesta sekä kiiltävän rintasoljen ja hopeisen pääkoristeen tummenemisesta. Mutta myös tämä on skandinaavilaiseen lauluun verraten suomalainen lisäpiirre. Tuskin on luultavaa, että tässä olisi säilynyt jälki kataloonialaisen Mataleenan turhamaisesta valituksesta, niinikään veden luona, että hänen kasvonsa ja erittäin kätensä ovat katumusvuosina mustuneet. Joka tapauksessa on paikka ja sovitus aivan toinen: se on omantunnon ääni, joka jo ennen Jeesuksen ilmestymistä muistuttaa Mataleenalle, ettei kaikki ole entisellään. Koko alkuosa Mataleenan virttä on siis Suomessa itsenäisesti muodostunut, olkoonpa sitten toisten suomalaisten runojen avulla. Perin suomalainen piirre on myös Jeesuksen esiintyminen alhaisen palvelijan muodossa (paimen, sulha s.o. renki, orja), joka tyytyisi kädestäkin juomaan, jollei Mataleena häntä kopein sanoin pois häätäisi.