[92] Kts. Kanteletar, 3:s painos III. n:o 105.
[93] Porkka, I. n:o 269 Medussista.
[94] Europaeus, III. 2. n:o 280 Nuolijoen-Liissilän väliltä ja n:o 39 Järvisaaresta.
[95] Porkka, I. n:o 448 Hevaan puolelta ja Europaeus III. 2. n:o 289 idempää; Groundstroem, n:o 176 ja Länkelä, IV. n:o 8.
[96] Länkelä, IV. n:o 8.
[97] Stråhlman, Sl. n:o 73.
[98] Esim. Saxbäck n:o 406; Ahlqvist, A. n:o 131, 378, 472, 528.
[99] Runon toisinnoista, vaikkei niiden luettelo ole täydellinen, mainittakoon seuraavat vaihtelut. Mansikka ja puola: Neovius, n:o 518 ja 712 Sakkulasta; Ahlqvist A. n:o 563, Slöör VI. n:o 41, Pajula n:o 331 Pohjois-Inkeristä; Porkka I. n:o 129 ja 341 Hevaan puolelta; Alava 1892, n:o 503 Soikkolasta. Hillukka kolmantena Saxbäck n:o 14 Vuoleelta. Lillukka, puola ja vaapukka: Neovius n:o 572 Sakkulasta. Mustikka (tule poika), mansikka (neito) ja vaapukka (ämmä): Väkiparta n:o 60 Räisälästä. Mansikka yksin: Ch. Europaeus n:o 193 Jaakkimasta; Ahlqvist A. n:o 229 Pyhäjärveltä; Pajula n:o 422 Toksovasta; Europaeus J. n:o 403 Venjoelta; samoin Stråhlman, Sl. n:o 54 (M. miehelle h. t. neitiä o.). Läntisimmässä Inkerissä on runolla tavallisesti virolaisperäinen johdanto: Vironmaat lylyjä täynnä, lylyt täynnä mättähiä, joka säkeellä: mättäät täynnä mansikoita liittyy joko säepariin: Mansikka — Puola — (Porkka II. n:o 494 ja Ruotsalainen n:o 187) taikka suoraan säkeesen: Tule neito — (Porkka II. n:o 495 ja Ruotsalainen n:o 314). Kumpaisessakin tapauksessa on mansikalla pääpaino. Narvusin puoliset muunnokset: etanan sijalla ilmestyvä tikka, ja toisinaan myös madon sijalla musta lintu (Ruotsalainen n:o 314), viittaavat siihen, että tämäkin runo on Varsinais-Inkerissä idästä länteen kulkenut ja siis Suomen puolelta Karjalan kannaksen kautta sinne saapunut.
[100] Massinen, n:o 40.
[101] Sirelius, n:o 120; samoin Europaeus, G. n:o 393, jossa pirtin pyyhkijänä on: "Yön tytti hämärän neito, Himpi neito hienokkainen."