[132] Viimeinen säepari esiintyy yksin Narvusin puolella irtanaisena muistelmana (Alava, 1891, n:o 13), johon liittyy huomautus: "ennen laulettiin tässä niitä virsiä"; vaan edellisen Lapsenetsinnän katkelman (n:o 12) samoin kuin seuraavan runon (n:o 14) laulaja on merkitty olleen kotoisin Soikkolasta.
[133] Esim. Europaeus, III. 3. n:o 135: Vasta kultainen käessä, Hopeainen kainalossa.
[134] Krohn, n:o 5968; vrt, Basilier, n:o 83.
[135] Europaeus, H n:o 107.
[136] Sam. n:o 155.
[137] Nimityksessä ruma Ruotsi, jollei se ole väännös Ilomantsissa tavattavaa Piispa Henrikin virteen viittaavaa Ruoan-Ruotsia (kts. I. s. 136), voisi mahdollisesti piillä vähäinen jälki Tapanin virrestä. Vienan läänin Latvajärven toisinnossa mainitaan Ruotus nimenomaan rumaksi ja Suomen puolella kosijana esiintyvälle Ruotusten kuninkaalle Katrina vastaa: "Rumapa sinä itsekin, poikasi sitä rumempi." (Arvidsson, O. VI. H).
[138] Karttunen, n:o 95.
[139] Karttunen, n:o 111. "Puut punaiset" j.n.e. kuulunee alkuansa kuvaukseen Ihmemaasta.
[140] Cajan, n:o 45.
[141] Europaeus, G. n:o 49.