[362] Afanasiev, Leg. n:o 15, s. 53.
[363] Borenius, Kalevalan Toisinnot I. 1 (ainoasti alku painettu) n:o 21; Niemi, VTT F. A. n:o 10 ja Kalevalan kokoonpano I. s. 137.
[364] Reunamuistutuksessa Cajan n:o 46:n kopioon Borenius viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämäkin runojakso olisi saman Vaassila Kieleväisen esittämä. Asianlaidan perille tai edes lähelle päästäkseen pitäisi kuitenkin saada ei ainoastaan Vaassilan laulamat runot ja säkeet tarkoin selville, vaan myös muiden läheisten laulajain. Erittäin olisi määrättävä Luojan virsi A. II. 3. n:o 71 (VKEA. n:o 268), jossa yhteisiä säkeitä vrt.: 1-10, 13-5 (erittäin 5 ja 7).
[365] T:ri J. Hurtin tiedonanto.
[366] Koska t:ri Hurtin Setukais-kokoelmat toivottavasti pian ilmestyvät painosta, riittänee tässä suomennos, joka on suoritettu kahden kappaleen mukaan: A = H. I. 6. s. 192 (J. Sandra n:o 5) ja B = H. II. 4. 105 (Jak. Hurt 49).
[367] O. Kallas, Die Wiederholungslieder der estnischen Volkspoesie I. s. 305.
[368] Võnd, Võnnu Setukaisilla tarkoittaa tri Hartin tiedonannon mukaan Venden nimistä kaupunkia Liivinmaalla, joka keskiajalla oli liiviläisen ritariston päälinna.
[369] O. Kallasen huomauttama sam. s. 311-2.
[370] Esim. Hart, VI. 1884. II. n:o 18.
[371] A = H. II. 3. s. 5 (H. Prants n:o 3); B = H. I. 2. 301 (J. Lillak 14) Suuren Jaanin pitäjästä, 12:s säe on lisätty läheisen Pilistveren toisinnosta: H. III. 2. 825. Myös Harjumaalla (Neus kk. n:o 92), Läänemaalla ja Varsinais-Virossa (H. II. 54. 508 ja III. 2. 475) on runo löytynyt, josta voi päättää sen olleen aikoinaan yleisen koko Virossa.