[442] Sam., n:o 109, II. s. 589.
[443] H. II. 5 s. 280 (Jos. Hurt 1883, n:o 64) Karksi.
[444] Hurt, Vana Kannel n:o 296 A (II s. 210) Kolga Jaani; H. III. 7 s. 367 Viljandimaa ja II. 51. 173. Puhja.
[445] H. III. 13. s. 674 Halliste.
[446] Vana Kannel n:o 296 B; H. II. 41 s. 616 Tõstama.
[447] H. I. 2. s. 106 (J. Sootz 1889, n:o 3) Halliste.
[448] Tästä lienee tullut yhteen etelävirolaisen päämuodon kappaleesen (A 7) tuolin lisäksi: silkkisänky ja pehmeä patja, jolle orjaa kehoitetaan heittäytymään, koska oli kyllin saanut paljaalla maalla maata.
[449] Kts. E. Lagus, Germaniska toner i den finska fålkvisan (Finländska bidrag till svensk språk- och folklifsforskning utg. af svenska landsmålsföreningen i Helsingfors, 1894, s. 64).
[450] Erk-Böhme, n:o 90 a, I. s. 321. Käännös noudattaa suomalaisen laulun mittaa, johon ajatus on paremmin mahtunut; alkutekstin mitta on hiukan lyhyempi, jambinen.
[451] Sam. n:o 90 b ja c.