[602] Comparetti mainitsee lisäksi vielä "vapaan riimin", jolla kuitenkin on ainoasti tilapäinen merkitys suomalaisen runon rakenteessa.
[603] Itäsuomalaisten kansain runoudesta (Valvoja 1897 s. 76).
[604] Kieletär. I. 4. s. 33-38.
[605] Kts. Kirj. Kuukauslehti 1872 s. 71.
[606] Zeitschrift für Völkerpsychologie und Sprachwissenschaft IV. s. 85.
[607] Suomen kielen rakennus s. 149.
[608] Valvoja 1897. s. 77.
[609] Konsonantiksi runousopin kannalta on luettava myös jokaisen sanaa alkavan vokaalin edellä käyvä vieno aluke (vrt. kreikan (') eli n.k. spiritus lenis, joka kuitenkin lienee ollut lujempi).
[610] Valvoja 1897. s. 75-6. Hän kyllä huomauttaa, että Venäläisten laulujen runomitta on enimmäkseen epäsäännöllinen ja "venyväinen" (tavujen lukumäärään nähden); vaan arvelee sen alkuaan olleen säännöllisemmin tavuja lukevan, "syllaabisen", kuten muilla slaavilaisilla kansoilla.
[611] Säkeet semmoiset kuin: Nuoruuesta, vanhuuesta lauletaan lyhyellä u:lla tai uv:lla.