Sivu 197. Pellervoinen, eikä Väinämöinen, on käsikirjoituksissa ohrankin kylväjä.
Sivu 223. Ilmarisen joutuminen hauin vatsaan tavataan vaan myöhemmissä satunnaisissa muodostuksissa eikä siis kelpaa verrattavaksi.
Sivu 225. Herätys ei ole käsikirjoituksissa aivan samallainen kuin painetussa Kalevalassa.
Sivu 234. Nuot yhdestä emosta syntyneet sankarit ovat oikeastaan käsikirjoituksissa Väinämöinen, Ilmarinen ja Joukamoinen.
Sivu 237. Osmalainen ei näykään kuitenkaan tarkoittavan Väinämöistä, vaan on Kalevaisen rinnakkaisnimi.
Sivu 244. Ilmarisen lennättäminen Sammon takomiseen on myöhempi muodostus.
Sivu 287. Lemminkäisen halpaa säätyä osoittava paikka ei löydy minulle tietyissä käsikirjoituksissa (vert. s. 313).
Sivu 290. Kaskea varten tulta iskevä kotka ei löydy käsikirjoituksissa. Lönnrot on sen nähtävästi lainannut tähän tammen runosta, jossa joskus kotka iskee tulta heinien polttamista varten. — Juurien haarautuminen tällä tapaa ei kuulu Sampoon.
Sivu 388. Olkinen, hernevartinen hevonen näkyy olevan alkuperäinen inkeriläisestä laulusta Venjoelta N 95.
Sivu 399. Maisteri Porkalta, jonka runsas kokoelma valitettavasti vielä oli pikakirjoituksista tavalliseen kirjoitustapaan muuttamatta, niin etten sitä ole voinut käyttää, sain kuulla, että Inkerissä vielä paikoittain "Ukko-päivänä", Pietarin päivänä, Heinäk. 13 p., lauletaan Sampsan runoa "Ukon virren" nimellä. Toisessa hänen tuomassaan kappaleessa susi lähetetään (samoin kuin Savossakin) Sämpsää noutamaan, mutta tämä vaan loikuu sängyssään eikä nouse, moittii sitä, kun susi teki pahaa karjalle (vert. Savonkin kappaletta). Jänis ja tuuli samoin käy turhaan; edellinen saa nuhteet siitä, kun on kauroja syönyt, jälkimmäinen syystä että tuuli puut lehdettömäksi, heinät helpeettömäksi. Vasta kun Päivöi tulee, Sämpsä nousee: "puhuit puut lehdelliseksi, heinät helpeelliseksi." Toisessa kappaleessa ovat kutsujina ainoasti talvi- ja kesäpoika, joista edellinen toimittaa samaa kuin tuuli. Viimeinmainittuin kutsuin kaikua tavataan myös yhdessä vienalaisessa Päivölän virren kappaleessa, jossa Päivölän emäntä ensin lähettää talvi-, sitten kesäpojan vieraita kutsumaan. Se on siihen sekaantunut sen kautta, että Suomen Karjalassa Sampsan ohrankylvö joskus on liittynyt yhteen Päivölän virren kanssa.